Piniakkanik sumiiffinni nalunaarsuineq GRDK
Aaqqissuussaq
 

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik (APNN) piniartut, aalisartut allallu avatangiisinik soqutiginnittut pisuussutit uumasut nalunaarsorneqarneranni aqunneqarnerannilu ilanngutitinneqarnerisa nukittorsarneqarnissaa sulissutigaa. Taamaattumik aaqqissuussaq manna Naalakkersuisoqarfiup aallarnersimavaa.

Aaqqissuussap PISUNA-p anguniagaa tassaavoq pisuussutit uumasut nakkutigineqarnerat pitsaanerulersissallugu piniartut/aalisartut, aqutsisut aamma ilisimatuut akornanni suleqatigiinnerup patajaallisarneratigut aamma najukkani najugaqartut nakkutiginninnermi annertunerusumik akuutinneqarnerisigut.

Aaqqissuussap illoqarfinni nunaqarfinnilu aalajangersimasuni najukkani piniartut/aalisartut tunngavigalugit pisussutinik nakkutiginninneq aqutsinerlu pilersissimavai. Kingunerissavaallu:

1. Eqqartueqatigiinneq pitsaanerusoq piniartut/aalisartut, aqutsisut aamma ilisimatuut akornanni,
2. Najukkami piginnaanerit patajaannerusut pisuussutit nakkutiginissaannut, pisuussutillu tamakkua nungusaataanngitsumik toqqammaviit iluanni aqunnissaannut,
3. Pisuussutinik iluaqutiginninnerup pitsaanerusumik naleqqussarsinnaanera uumasoqatigiiaani/ aalisagaqatigiiaani nikinnernut tunngatillugu, assersuutigalugu silaannaap allanngornerata kingunerisaanik.

Nunaqarfinni tamani najukkami nalunaarsuinermik aqutsinermillu suliaqarnermi immikkoortut tallimaapput (takussutissiaq takuuk):

1) PINNGORTITAMI PISUUSSUTIT PILLUGIT ISUMALIOQATIGIISSITAT TOQQARNEQASSAPPUT. Nunaqarfimmmi Aqutsisut Pinngortitami Pisuussutit Pillugit Isumalioqatigiissitat pilersissavai najukkami piniartut, aalisartut aamma pinngortitamik soqutiginnittut allat ilaasortaralugit.

2) TAKUSANIK KATERSUINEQ. Pinngortitami Pisuussutit Pillugit Isumalioqatigiissitani ilaasortat kommuni aamma APNN peqatigalugit toqqassavaat uumasoqatigiiaat/ aalisagaqatigiiaat suut, pisuussutinik iluaqutiginninnerit suut aamma pinngortitami pisuussutinik sunniinerit suut Pinngortitami Pisuussutit Pillugit Isumalioqatigiissitat malinnaavigerusutai suussanersut. Ilaasortat nunaqarfiup piniariartarfiini aalisariartarfiinilu angalaaraangamik tamakku nakkutigisassavaat. Malugisimasat angalaareerluni tikinnerup kingunitsiannguagut allattorneqassapput.

3) EQIKKAANEQ AAMMA NASSUIAANEQ. Qaammatit pingasukkaarlugit Pinngortitami Pisuussutit Pillugit Isumalioqatigiissitani ilaasortat ataatsimiissapput takusatik ilisimasatillu eqikkarniarlugit, eqqartorniarlugit misissoqqissaarniarlugillu, aammalu aqutsinikkut suliniutaasinnaasut eqqartorniarlugit isumaqatigiissutigalugillu. Pinngortitami Pisuussutit Pillugit Isumalioqatigiissitani ataasiakkaani najukkami ataqatigiissaarisoq ataatsimiinnerit aamma najukkami najugaqartut takusimasaat ilisimasaallu qanoq nassuiarnissaat aaqqissortassavai.

4) INGERLATSINIKKUT AALLARNIUTAASUSSANUT SIUNNERSUUTIT. Aqutsinikkut suliniutit nalunaarsukkat ilanngullugit Nunaqarfimmi Aqutsisunut akuerisassanngorlugit nassiunneqassapput, kingornalu kommunimi inuussutissarsiornermut siunnersuisartumut aamma aalisarnermut piniarnermullu pisortamut. Tassanngaanniit kommunalbestyrelsimut saqqummiunneqassapput, tapersersorneqarpatalu kingorna APNN-imut aalajangiiffigisassanngorlugit nassiunneqassallutik. Aammattaaq takusimasat siunnersuutillu assingat APNN-imi aamma KNAPK-mi ataqatigiissaarisunut nassiunneqassapput kiisalu aamma NORDECO-mi nalunaarsukkanit toqqammaviliamut PISUNA-NET-imut.

5) INNUTTAASUNIK ATAATSIMIISITSINEQ, ajornanngippat. Ukiumut ataasiarlutik Pinngortitami Pisuussutit Pillugit Isumalioqatigiissitat inernini nunaqarfimmiunik ataatsimiisitsinermi saqqummiuttassavai suliani tatiginartunngortinniarlugit taannalu ilutigalugu ingerlatsinikkut siunnersuutiminnut siamasittumik tapersersorneqarneq pissarsiaralugu.

Aaqqissuussaq PISUNA nunaqarfinni peqataasuni najukkani piniartunit, aalisartunit aamma pinngortitamik soqutigisalinnik allanit inerisarneqarsimavoq makku ilaatigut suleqatigalugit: Kommune Qeqertalik aamma Avannaata Kommunia (taamani Qaasuitsup Kommuneusoq), APNN, Nunami Namminermi, Pinngortitamik Avatangiisinillu Naalakkersuisoqarfik, KNAPK, ICC aamma KANUKOKA. Aaqqissuussaq ukiut ingerlanerini aningaasatigut Namminersorlutik Oqartussanit aamma aningaasaateqarfinnit tapersersorneqarsimavoq. Aningaasaateqarfinneersut tassaapput Nordisk Ministerråd (Nunat Avannarliit Ministeriisa Isumalioqatigiissitaat) (Issittumi Suleqatigiinnissamik Aaqqissuussaq, aamma suliarinnittoqarfiit Aalisakkat, Avatangiisit aamma Politikikkut Aallarniinerit) aamma EU-mit (BEST Naalagaaffiup Ilaanut Imarsuup Akianiittunut Avatangiisit pillugit Aaqqissuussaq taavlu suliniut H2020 INTAROS.

PISUNA-mi peqataasut atuakkamik najoqqutassaqarput. 2013-imili aamma skema immersugassaq immikkut ittoq takusaminnut ingerlatsinikkullu siunnersuutiminnut atortarsimavaat. Periaaseq PISUNA-mi atorneqartoq ilisimatusarnermut tunngasumi allaatigalugu uppernarsarneqarsimavoq aamma Københavnip Universitetiani pinngortitamik ilisimatusarnermut tunngasumi dr.scient.-inngorniutigalugu ilisimatuutut allaatigisami.

Issittumi nunani allani PISUNA annertuumik soqutigineqarpoq. Finlandimi Ruslandimilu nunaqarfiit periaaseq PISUNA aamma atulersimavaat. 2017-imi Namminersorlutik Oqartussat FN-ip Ataatsimeersuarnerani aaqqissuussaq PISUNA oqaluttuaraat.

PISUNA-p Pinngortitami Pisuussutit Pillugit Isumalioqatigiissitaasa nalunaarsugaat innersuussutigisaallu nalunaarsukkanit toqqammaviliami ujarlerfigineqarsinnaasumik PISUNA-net-imi atuarneqarsinnaapput. Nittartakkami matumani nalunaarsuinerit originalit aallaqqaataani tunniunneqarnerattut ittut PISUNA-p Pinngortitami Pisuussutit Pillugit Isumalioqatigiissitaasa 2010-miit maangamut katersorneqarsimanerattut ittut takuneqarsinnaapput. Skemat immersorneqarsimasut ingerlajuaannartumik nalunaarsukkanik toqqammaviliamut PISUNA-mut ikkussorneqartarput qulaanilu linki aqqutigalugu pissarsiarineqarsinnaallutik.